Kuva: Konsta Lattu
Lyhyet liikuntahetket tulevat tänä syksynä osaksi koulupäiviä useissa tamperelaiskouluissa. Tampereen yliopiston DigiKids-tutkimuksessa selvitetään, voidaanko sovelluksen avulla lisätä lasten liikkumista ja kehittää heidän motorisia taitojaan. Elokuussa käynnistyneeseen tutkimukseen osallistuu yhteensä 28 ensimmäistä luokkaa 18 tamperelaisesta koulusta. Mukana on noin 200–300 ekaluokkalaista sekä heidän huoltajansa.
Tutkimuksessa hyödynnetään tamperelaisen Geego Kidsin liikuntasovellusta. Sovelluksen tehtävänä on käynnistää liikuntahetki, minkä jälkeen lapsi siirtyy pois ruudun äärestä harjoittelemaan annettua tehtävää. Koulussa oppilaat eivät tarvitse omia puhelimia, vaan opettaja käyttää sovellusta selaimella.
Koulupäivään lisätään kaksi lyhyttä liikuntahetkeä
Tutkimukseen kuuluva liikuntaohjelma kestää 12 viikkoa. Sen aikana koulupäiviin sisällytetään opettajan johdolla kaksi kolmen minuutin mittaista liikuntahetkeä. Lisäksi lapset tekevät liikuntatehtäviä kotona. Sovelluksen ohjaamaa liikuntaa kertyy viikon aikana kaikkiaan noin 75 minuuttia.
Harjoituksissa keskitytään motorisiin perustaitoihin. Lapset harjoittelevat esimerkiksi tasapainoa, hyppäämistä, heittämistä ja kehonhallintaa. Sovelluksesta katsotaan tai kuunnellaan lyhyt tehtävänanto, mutta itse harjoittelu tapahtuu ilman laitetta.
Tutkimuksessa seurataan sekä lasten motoristen taitojen kehittymistä että päivittäisen liikkumisen määrää. Fyysistä aktiivisuutta mitataan UKK-instituutin liikemittareilla, ja motorisia taitoja arvioidaan erillisillä testeillä. Mittauksia tehdään ennen liikuntaohjelmaa, heti 12 viikon jakson jälkeen ja uudelleen seitsemän kuukauden kuluttua.
Tampereen yliopiston terveystieteiden yksikön väitöskirjatutkija Jenny Gustafsson korostaa lapsuuden merkitystä liikuntataitojen oppimisessa.
”Monipuolinen liikkumiseen liittyvä taitoharjoittelu on tärkeää erityisesti lapsuudessa, jolloin hermosto on erityisen vastaanottavainen uusien taitojen oppimiselle. Ikätason mukaiset motoriset taidot tukevat lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä sekä sosiaalista osallistumista erilaisiin leikkeihin ja peleihin”, Gustafsson kertoo Business Tampereen tiedotteessa.
Aiemmassa kokeilussa saatiin positiivisia tuloksia
Sovellukseen perustuvaa toimintamallia on kokeiltu Tampereella jo ennen varsinaista DigiKids-tutkimusta. Pilottivaiheessa yhdeksän tamperelaisen alakoulun opettajat osallistuivat mallin kehittämiseen, ja käytännön kokeilu toteutettiin kahdessa alakoulussa.
Opettajien kokemusten perusteella lyhyet liikuntatauot rauhoittivat luokkia ja paransivat oppilaiden vireystilaa ja keskittymistä. Äskettäin alkaneessa tutkimuksessa vaikutuksia selvitetään mittaamalla lasten fyysistä aktiivisuutta ja motorisia taitoja.
Tutkimukseen osallistuvat koulut on jaettu tutkimus- ja vertailuryhmiin. Vertailuryhmän kouluissa arki jatkuu tutkimuksen ajan tavalliseen tapaan. Ne saavat liikuntasovelluksen käyttöönsä seurannan päätyttyä.
Gustafssonin mukaan koulun ja kodin yhdistävien sovelluspohjaisten liikuntatoimien vaikuttavuutta on tutkittu tähän mennessä vähän. Käynnissä olevan tutkimuksen odotetaan tuottavan arvokasta tietoa opettajille, perheille ja päätöksentekijöille.
”Tutkimuksessamme selvitämme, voidaanko taitoharjoittelua tukea liikuntasovelluksen avulla osana tavallista koulupäivää ja perheiden arkea”, Gustafsson kertoo.
Lakimuutos velvoittaa kouluja edistämään liikunnallista elämäntapaa
Tutkimus käynnistyi samaan aikaan, kun esi- ja perusopetuksen tehtäviä koskeva lainsäädäntö muuttui. Elokuun 2026 alussa voimaan tullut muutos velvoittaa esi- ja perusopetusta edistämään lasten ja nuorten liikunnallista elämäntapaa.
Tutkimuksessa käytettävän sovelluksen tavoitteena on tarjota yksi tapa tuoda liikunta osaksi koulupäivää. Sen toimintaperiaate poikkeaa monista muista digitaalisista palveluista, sillä sen tarkoituksena ei ole koukuttaa käyttäjä viettämään mahdollisimman paljon aikaa sovelluksen parissa. Tehtävällä on alku ja loppu, minkä jälkeen huomio siirtyy ruudulta liikkumiseen.
DigiKids-tutkimuksen toteuttaa Tampereen yliopisto yhteistyössä Tampereen kaupungin ja UKK-instituutin kanssa. Tutkimusta johtaa kansanterveystieteen professori Pilvikki Absetz. Tutkimus alkoi 10. elokuuta 2026.
