Keksi irtoaa, leipä pysyy rapeana – elintarvikepaperin salaisuudet

MAINOS: EPP-PACK OY

Useimmat meistä ottavat leivinpaperin tai voipaperin käyttöön miettimättä asiaa sen enempää. Leivinpaperi levitetään pellille, keksit asetetaan päälle ja uuniin mennään. Eväsleipä kääritään kiireesti voipaperiin, ja tuore leipomoleipä kannetaan kotiin paperipussissa. Nämä välineet saattavat vaikuttaa yksinkertaisilta ja tavanomaisilta, mutta ne ovat itse asiassa harkitun materiaalivalinnan ja monimutkaisten valmistusprosessien tulosta.

Elintarvikekontaktiin tarkoitetuille papereille asetetaan monenlaisia vaatimuksia. Olivatpa kyseessä uunin korkeat lämpötilat, tuoreiden raaka-aineiden kosteus tai ruokarasva, elintarvikepapereiden on oltava kestäviä monella tapaa. Niiden on pysyttävä muodossaan ja täytettävä tiukat elintarvikekontaktimateriaaleja koskevat määräykset. Luonnollisesti elintarvikkeiden on myös irrottava paperista helposti. Näiden tavallisten keittiövälineiden taustalla on monimutkainen ketju raaka-aineiden hankinnasta kuitujen käsittelyyn, päällystykseen, painotekniikoihin ja laadunvalvontajärjestelmiin, jotka varmistavat paperien toimivuuden ja luotettavuuden.

Viime vuosina elintarvikepaperit ovat erikoistuneet yhä enemmän. Yhden yleispaperin sijaan tarjolla on nykyään erilaisia paperilajeja, jotka on suunniteltu tiettyihin tehtäviin. Leivinpaperissa on tarttumattomat ominaisuudet ja korkea lämmönkestävyys, ja se on tarkoitettu käytettäväksi kotitalousuunissa. Pergamiinipaperi sopii rasvaisten elintarvikkeiden, kuten burgerien tai juuston, käärimiseen. Sulfiittipaperia käytetään usein herkille kuivatuotteille, kuten leivonnaisille. Kuitujen erilaisella käsittelyllä ja jalostuksella materiaaleille voidaan antaa ominaisuuksia, jotka vastaavat optimaalisesti kutakin käyttötarkoitusta.

Rasvantiiveys ilman PFAS-aineita

Yksi merkittävä muutos elintarvikepapereiden valmistuksessa on ollut per- ja polyfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS) asteittainen korvaaminen. Näitä kemikaaleja käytettiin aiemmin rasvantiiveiden pinnoitteiden valmistuksessa. Ympäristötietoisuuden kasvaessa on voitu edistää vaihtoehtoisten menetelmien kehittämistä.

Nykyään rasvantiiveys voidaan usein saavuttaa myös paperirakenteen fyysisillä muutoksilla. Paperikuitujen mekaaninen hienonnus ja tiivistys muodostavat tiheän kuituverkon, joka hidastaa öljyjen ja rasvojen tunkeutumista. Mineraalipohjaisia suojakerroksia voidaan myös käyttää rasvantiiveyden parantamiseen ilman fluorattuja yhdisteitä.

Leivinpaperi on havainnollinen esimerkki mineraalipohjaisten kerrosten käytöstä. Monet leivinpaperit kestävät lämpöä noin 230 °C:seen asti säilyttäen samalla tarttumattomuutensa. Ne on yleensä päällystetty molemmilta puolilta silikonipinnoitteella, joka valmistetaan mineraalisista raaka-aineista, kuten kvartsista ja hiekasta. Pinnoitteen ansiosta leivonnaiset irtoavat paperista helposti, ja leivinpaperia voidaan käyttää useita kertoja.

On myös toinen rasvasuojapaperityyppi, jonka rasvantiiveys perustuu yksinomaan erityiseen kuirakenteeseen. Pergamenttipaperissa selluloosekuidut on puristettu tiiviisti yhteen, jolloin rasva ei pääse helposti tunkeutumaan paperiin. Tällaista paperia käytetään usein elintarvikkeiden, kuten juuston, lihan tai paistettujen ruokien, käärimiseen.

Paperikuitujen alkuperä

Koska paperi valmistetaan puukuiduista, kestävästä raaka-aineiden hankinnasta on tullut tärkeä aihe pakkausvalmistajille. Sertifiointijärjestelmiä on kehitetty paperikuitujen raaka-aineiden jäljittämiseksi koko toimitusketjussa.

Tässä suhteessa FSC- ja PEFC-tuoteketjusertifioinnit muodostavat laajalti tunnustetun viitekehyksen. Nämä sertifiointiohjelmat mahdollistavat puutuotteiden jäljittämisen sertifioiduista metsistä sellun tuotannon ja paperinvalmistuksen kautta lopulliseen jalostukseen valmiiksi tuotteiksi, kuten leivinpaperiksi tai käärepaperiksi.

Jokainen tuotantovaihe on toteutettava ja tarkastettava dokumentoitujen menettelyjen mukaisesti, ja tämä puolestaan tarkistetaan riippumattomissa auditoinneissa. Sertifiointi tarjoaa yrityksille ja kuluttajille mahdollisuuden jäljittää paperikuitujen alkuperä konkreettisesti sen sijaan, että jouduttaisiin luottamaan yleisiin kestävyyslupauksiin.

Pakkauksessa käytetään usein erilaisia kuitutyyppejä. Elintarvikkeiden kanssa suoraan kosketuksiin tulevilla pinnoilla käytetään ensiökuituja, kun taas kierrätyskuituja käytetään ulkoisissa pakkauskerroksissa tai kuljetuspakkauksissa. Sertifiointijärjestelmien avulla voidaan seurata, missä näitä materiaaleja käytetään koko valmistusprosessin aikana.

Painettu elintarvikepaperi

Monet elintarvikepaperityypeistä ova painokelpoisia. Leipomopusseissa tai voileipä- ja take away -pakkauksissa on usein yrityslogoja, tuotenimiä tai ravintosisältö- ja ainesosaluetteloita. Vaikka tämä saattaa tuntua tavalliselta, joustavien, elintarvikekontaktiin tulevien paperilaatujen painaminen vaatii erityistä harkintaa.

Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää erilaisia painotekniikoita, kuten digitaalipainoa, offsetpainoa ja fleksopainoa. Erityisen yleinen on fleksopainomenetelmä, koska se sopii hyvin erilaisille paperipinnoille. Menetelmässä käytetään joustavia painolaattoja ja painoasetusta, mikä mahdollistaa sekä sileän että teksturoidun paperin painamisen.

Fleksopainossa käytetään tavallisesti vesipohjaisia painovärejä, jotka on kehitetty elintarvikekontaktimateriaaleja varten, mukaan lukien Swiss Ordinancen mukaisia värejä. Nämä painovärit auttavat vähentämään kemikaalien siirtymistä elintarvikkeisiin ja takaavat silti loistavat painotulokset.

Modernit painolaitokset toimivat tehokkaammin ja vähemmällä hävikillä tietokoneistettujen järjestelmien ansiosta, joilla hallitaan värien sekoitusta ja varmistetaan tasainen värilaatu. Joissakin laitoksissa väripigmenttijäämät jopa hyödynnetään uudelleen mustana pigmenttinä voimapaperin valmistuksessa.

Kierrätys ja kiertotalous paperiteollisuudessa

Paperiteollisuus ottaa yhä enemmän käyttöön kiertäviä tuotantomenetelmiä tavoitteenaan vähentää jätemääriä ja parantaa resurssitehokkuutta.

Kuitujätteet, pinnoitusjäänteet ja painopigmentit voidaan monessa tapauksessa kerätä ja palauttaa tuotantoprosessiin. Jotkut laitokset ilmoittavat sivuvirtojen kierrätysasteiksi yli 99 prosenttia.

Paperi- ja kartonkijätteet voidaan toimittaa takaisin paperitehtaille, joissa ne prosessoidaan uusiksi paperituotteiksi, kuten paperihylsyiksi. Ylimääräisiä paperiarkeja tai -rullia käytetään joskus uudelleen pakkaukseen sen sijaan, että ne jalostettaisiin välittömästi massaksi.

Muita tuotannossa syntyviä materiaaleja voidaan myös hyödyntää uudelleen. Painoväriastioita voidaan esimerkiksi käyttää uudelleen muihin tarkoituksiin ja muilla aloilla, ja palettien pakkaamiseen käytetty stretch-kalvo voidaan jalostaa laadukkaaksi toissijaiseksi raaka-aineeksi.

Monet elintarvikepapereiden valmistetaan puuselluloosasta, ja ne voidaan käytön jälkeen hävittää teollisuuskompostointilaitoksissa. Myös kotitalouksissa leivinpaperia käytetään usein useita kertoja ennen hävittämistä.

Kaikki nämä toimenpiteet auttavat pidentämään materiaalien käyttöikää, vähentämään tuotantojätettä ja edistämään alan yleistä kestävyyttä.

Tuotantostandardit ja luotettava suorituskyky

Tasaisen tuotelaadun varmistamiseksi monet paperipackausvalmistajat käyttävät jäsenneltyjä ympäristö- ja laadunhallintajärjestelmiä.

Ympäristöjärjestelmät, kuten ISO 14001, auttavat seuraamaan tuotantolaitosten energiankulutusta, resurssitehokkuutta ja jätehuoltoa. Laadunhallintajärjestelmät, kuten ISO 9001, auttavat varmistamaan, että kaikilla tuote-erillä on tasainen laatu ja ominaisuudet. Näitä ovat esimerkiksi neliömassa, kosteuspitoisuus, pinnoitteen tasaisuus ja rasvantiiveys.

Nämä ympäristö- ja laadunhallintajärjestelmät ovat useimmiten kuluttajille näkymättömiä. Ne kuitenkin vaikuttavat siihen, kuinka luotettavasti keksit irtoavat pelliltä tai kuinka hyvin voileipä voidaan kääriä voipaperiin.

Suomalainen vastaus globaaleihin vaatimuksiin

Kotitalouksissa päivittäin käytettävien elintarvikepapereiden takana on yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet paperipakkausmateriaalien jatkojalostukseen ja painamiseen. Yksi esimerkki on Carccu®, suomalainen elintarvikepapereiden valmistaja. Laaja valikoima sisältää leivinpaperit, take away -elintarvikepakkauspaperit, pergamiinipaperit, kääreet lihalle, juustolle sekä paperipussit leivonnaisille. Näitä tuotteita käytetään sekä kotitalouksissa että elintarvikekaupan alalla.

Tällä alalla yritykset erottuvat usein paitsi tuotteiden, myös ennen kaikkea taustalla olevien tuotantomenetelmien kautta. Carccu noudattaa edellä mainittuja sertifiointi- ja hallintajärjestelmiä, eli puukuitujen hankinnassa täytetään FSC- ja PEFC-tuoteketjusertifiointijärjestelmien kriteerit ja ympäristöhallinta toteutetaan ISO 14001:n mukaisesti. Lisäksi Carccu käyttää vesipohjaisia painovärejä, jotka soveltuvat elintarvikekontaktimateriaaleihin.

Fleksopainomenetelmän käytön ansiosta Carccu pystyy painamaan rasvankestäviä papereita ja pusseja, jotka koostuvat kokonaan paperista.

Harrastuskokeille tällaiset tekniset yksityiskohdat jäävät suurelta osin näkymättömiksi. Ne kuitenkin auttavat selittämään, miksi leivinpaperi toimii aina luotettavasti, miksi elintarvikkeet voidaan kääriä rasvasuojapaperiin ilman, että paperi kastuu läpi, ja miksi yksinkertainen paperipussi auttaa pitämään tuoreen leivän rapeana.

Picture of Vesa Nippala

Vesa Nippala