Pirkanmaa tunnetaan järvistään, harjuistaan ja laajoista metsäalueistaan, jotka tarjoavat upeat puitteet retkeilyyn ympäri vuoden. Maakunnassa sijaitsee kolme kansallispuistoa, Seitseminen, Helvetinjärvi ja Isojärvi, jotka houkuttelevat vuosittain tuhansia retkeilijöitä. Niiden lisäksi osittain Pirkanmaan alueella sijaitsee Puurijärvi-Isosuon kansallispuisto.

Seitsemisen kansallispuisto

Seitsemisen kansallispuisto sijaitsee Ruovedellä, noin 80 kilometrin päässä Tampereelta. Kansallispuistossa on erilaisia reittejä tunnin kävelyistä koko päivän mittaisiin patikointiretkiin. Suurin osa reiteistä kulkee metsässä maastopoluilla ja pitkospuilla, mutta alueella on lisäksi muutama kohde, jossa pääsee vierailemaan myös lastenvaunujen kanssa tai pyörätuolilla.

Alueella voi liikkua ympäri vuoden, vaikka varsinaista talvikunnossapitoa reiteillä ei olekaan. Talvisin osalle reiteistä tamppautuu polku ja lisäksi alueella on hiihtoreittejä. Kesällä maisemia pääsee ihailemaan myös polkupyörällä.

Reittien varrella on vuokratupia, tulentekopaikkoja, keittokatoksia sekä telttailualueita. Vuokratuvat ovat käytössä kesäkaudella ja niitä voi vuokrata omaan käyttöön yhdeksi tai useammaksi yöksi. Telttailijat saavat yöpyä tulentekopaikkojen ja keittokatosten läheisyydessä.

Seitsemiseen on helppo saapua eri suunnilta, sillä pysäköintialueita on eri puolilla kansallispuistoa. Reittien lähtöpisteet ja suurimmat pysäköintialueet sijaitsevat Koveron perinnetilalla ja Seitsemisen luontokeskuksella. Suosituimmat pysäköintialueet saattavat ruuhkautua ajoittain. Ruuhkaisinta on kesällä viikonloppuisin päiväsaikaan.

Alueen luonto

Seitsemisen kansallispuistossa vierailevat saavat ihastella vanhoja, ylväitä metsiä, joissa vanhimmat puut ovat 400-vuotiaita. Niiden tyvissä on vielä näkyvillä paikoin palokoroja merkkinä alueella aikanaan riehuneista metsäpaloista. Vanhassa metsässä viihtyy monenlaisia lintuja sekä liito-oravia, ja lahoavat puut tarjoavat elinympäristön monille uhanalaisille sammalille, kääville, jäkälille ja hyönteisille.

Yli puolet kansallispuistosta on linnuille tärkeitä pesimäsoita. Keväisin ja kesäisin soilla voi nähdä esimerkiksi teeriä, kurkia ja laulujoutsenia ja pohjoisesta tutun lajin, riekon. Suo-osuuksia on jokaisella reitillä, joten ne tulevat varmasti tutuiksi kansallispuistossa vaeltaessa.

Vuonna 2017 Seitsemiseen alettiin palauttaa metsäpeuraa, joka on metsästetty Suomesta sukupuuttoon 1900-luvun alussa. Hyvin paljon poroa muistuttavaa metsäpeuraa kutsutaan myös suomenpeuraksi, ja sitä tavataan ainoastaan Suomessa ja Venäjän luoteisosissa. Suojelutoimien ja palautusistutusten ansiosta metsäpeuroja on Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistojen tuntumassa yhteensä noin 100 yksilöä.

Koveron perinnetila

Seitsemisen kansallispuiston alueella on Koveron perinnetila, joka esittelee 1900-luvun alun elämänmenoa. Tilalla vaalitaan perinteistä kulttuurimaisemaa vanhan ajan menetelmin, ja tilaa on entisöity vastaamaan mahdollisimman tarkasti perinteisen hevosmaatalouden aikaa.

Rakennuskanta on vanhaa ja osin alkuperäistä. Tilalla on torppa, pakari sekä karja- ja viljasuojat. Vanhin rakennus on pakari, joka on peräisin 1870-luvulta. Päärakennuksen rakennustyöt alkoivat vuonna 1881, ja sen järeät seinähirret on veistetty käsin. Tilaan on aikoinaan kuulunut muitakin rakennuksia, mutta ne ovat ajan saatossa tuhoutuneet, joten näitä rakennuksia on hankittu lähiseuduilta ja pystytetty alkuperäisille paikoilleen.

Torpan lähiniityillä laiduntaa lampaita, jotka hoitavat Koveron perinneympäristöä. Vierailijat saavat käydä tervehtimässä lampaita, mutta aitauksiin ei saa mennä.

Helvetinjärven kansallispuisto

Helvetinjärven kansallispuisto sijaitsee noin 90 kilometrin päässä Tampereelta. Kansallispuiston erikoisuus ovat kaksi upeaa, miljoonia vuosia vanhaa rotkolaaksoa. Alueen maamerkki on Helvetinkoluksi kutsuttava rotko. Tunnetuin maisema avautuu Helvetinkolun rotkon ylätasanteelta, josta näkee rotkon pohjalle ja Isolle Helvetinjärvelle saakka.

Kansallispuisto on hyvä päiväretkikohde. Merkittyjä reittejä on yhteensä noin 40 kilometriä. Reitit ovat paikoin vaativia suurten korkeuserojen vuoksi, eikä reiteillä ole talvikunnossapitoa, joten talvisin rinteet ovat vaarallisen liukkaat. Helpoin reitti tunnetulle näköalapaikalle Helvetinkolulle vie Helvetistä itään -ympyräreitin kautta.

Helvetinjärvellä voi myös yöpyä. Telttailu on sallittua erikseen merkityillä telttailualueilla, joita kansallispuistossa on neljä. Helvetinjärvellä on myös vuokratupa, jonka voi vuokrata omaan käyttöön yhdeksi tai useammaksi yöksi.

Alueen luonto

Helvetinjärven kansallispuistossa on monimuotoinen kallioinen metsäluonto. Rotkolaaksoja ja lampia reunustaa vanha luonnontilainen metsä. Kansallispuisto sijaitsee kasvillisuusvyöhykkeiden rajamailla, minkä vuoksi alueelta löytyy sekä eteläisiä että pohjoisia lajeja. Alueella on myös useita alueellisesti uhanalaisia ja valtakunnallisesti silmälläpidettäviä sammal-, jäkälä- ja kääpälajeja.

Puiston kaksi rotkolaaksoa ovat syntyneet 150–200 miljoonaa vuotta sitten. Helvetinkolun kapea, vain parimetrinen sola, laskee jyrkästi järven rantaan. Tätä rotkoa syvempään siirroslinjaan on muodostunut kapeiden, jyrkkärantaisten rotkojärvien jono.

Isojärven kansallispuisto

Jämsän ja Kuhmoisten rajalla sijaitsee Isojärven kansallispuisto, jonka haastavat polut kutsuvat päiväretkelle rotkolaaksojen rinteille. Erimittaiset ympyräreitit, joiden pituudet ovat 3–11 kilometriä, kulkevat savottajätkien ja majavien jäljessä. Reitit ovat melko vaativia korkeuserojen ja kivikoiden vuoksi.

Kansallispuiston reiteillä on monipuolisesti palveluita sekä päiväretkeilijöille että pidempää retkeä tekeville. Alueella on muun muassa tulentekopaikkoja, laavuja, telttailupaikkoja sekä kuivakäymälöitä.

Isojärven kansallispuisto on suurten korkeuserojen hallitsemaa aluetta. Sen jyrkkäpiirteinen maisema syntyi 200 miljoonaa vuotta sitten. Korkein kohta, Vahtervuori, nousee 219 metrin korkeuteen merenpinnasta ja noin 100 metriä Isojärven pintaa korkeammalle. Nimensä puistolle antanut järvi ei kuulu kansallispuistoon, mutta on toki silti olennainen osa kokemusta.

Majava on Isojärven kansallispuiston tunnuseläin, sillä sen jälkiä on puistossa paljon. Majavat liikkuvat ilta- ja yöaikaan, joten niiden puuhia voi päästä seuraamaan, jos jaksaa odotella iltahämärässä hiljaa.

Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto

Puurijärven ja Isosuon kansallispuisto sijaitsee Pirkanmaan ja Satakunnan maakunnissa, Huittisten, Kokemäen ja Sastamalan alueella. Kansallispuisto on keskellä kulttuurimaisemaa sijaitseva lintuparatiisi. Eri puolilla puistoa sijaitsee lintutorneja, joista vierailijat näkevät ja kuulevat lintujen touhuja.

Puurijärvellä on monta lyhyttä reittiä, jotka soveltuvat hyvin päiväretkikohteiksi. Poluilla ei ole talvikunnossapitoa, ja ne ovat kuljettavissa vain sulan maan aikaan. Alueella on myös taukopaikkoja, laavu, tulentekopaikka, telttailupaikka ja laituri. Kansallispuistoon voikin saapua myös meloen.

Puurijärvi on yksi maamme runsaslintuisimpia järviä, ja yhdessä Isosuon kanssa se muodostaa monimuotoisen lintualueen. Kansallispuistossa voi nähdä satapäisiä lintuparvia, jotka ovat kevät- tai syysmuuttopuuhissa. Alue on tärkeä joutsenten, kurkien, hanhien ja muiden vesilintujen levähdyspaikka.

Kansallispuiston suot ovat säilyneet lähes luonnontilaisina. Soilla elää monipuolinen perhos- ja sudenkorentolajisto. Alueelta on tavattu kaikkiaan 38 perhoslajia ja sudenkorentoja 24 eri lajia.